Esko Aho 1995-2009
Japanissa
usein käyneet ovat kummastelleet sitä, miten tietokoneliikkeissä
vieläkin (1995) on tarjolla niin paljon toistensa kanssa yhteensopimattomia
laitteita ja ohjelmia. Meillä tavanomaisten Macintoshien ja IBM-yhteensopivien
mikrojen lisäksi Japanissa myydään paljon isoja ja pieniä
tekstinkäsittelylaitteita (waapro, word processor) sekä IBM-maailman
kanssa yhteensopimattomia mikroja, etenkin NEC:n 98-sarjaa, jolla on vieläkin
(1995) ylivoimainen osuus Japanin mikrotietokonekannasta. Tämän vuoksi myös
valtaosa DOS-ohjelmatarjonnasta on kirjoitettu NEC:n koneille. Tilanne on
kuitenkin lopulta muuttumassa.
Hitachi WordPal 30 - tekstinkäsittelymikro
Kun
hankin ensimmäisen japania kirjoittavan tietokoneeni vuonna 1985, se oli ammattikäyttöön tarkoitettu
japanin kielen tekstinkäsittelijä
Hitachi WordPal 30, jonka Suomen Hitachi toi erikoispyynnöstä maahan.
Koneessa oli kaksi 1,2 Mt:n lerppuasemaa, monipuolinen ja luja erikoisnäppäimistö,
tarkka 14" näyttö (näyttöfontit 24 x 24 pistettä,
25 riviä x 41 merkkiä) ja valtavan suuri 24-neulainen
matriisikirjoitin. Laite ja sen ominaisuudet tuntuivat ylivoimaisilta
verrattuina IBM-PC-mikroihin, joiden suttuinen näyttö ja 9-neulainen
matriisikirjoitin olivat kuin toiselta planeetalta. Pian kuitenkin huomasin, että
olin erinomaisen laitteeni vanki. Sille oli tarjolla tasan kolme ohjelmaa:
japanin kielen tekstinkäsittely, englannin kielen tekstinkäsittely ja
taulukkolaskenta. Skandimerkit piti itse tallentaa erikoismerkkeinä - se
tosin kävi helposti - ja modeemiyhteyksiä ei voinut saada.
OKI if 800 M60H - yleiskäyttöinen MS-DOS-mikro
Seuraava
askel avoimeen suuntaan oli Suomesta löytynyt oikea japanilainen PC: vähän
käytetty OKI if 800 M60H, jossa oli tarkka 14" värinäyttö,
10 Mt:n kovalevy, käyttöjärjestelmänä Okin MS-DOS 2.11
ja ohjelmia tarjolla jo melkoinen valikoima. Kirjoitin oli Okin 24-neulainen
kanjimatriisikirjoitin. Tähän koneeseen hankin pari
tietoliikenneohjelmaa ja tekstinkäsittelyohjelman WordStar 2000 J (TwinStar).
Tämä oli jo huima parannus, mutta yhteensopivuutta läntisten
ohjelmien kanssa ei ollut ja skandimerkit puuttuivat yhä niin näppäimistöstä
kuin näytöstäkin.
Toshiba DynaBook - kannettava mikro
Sitten
vuonna 1990 hankin Japanista kaksikielisen systeemin: Toshiban kannettavan
DynaBook 286 J-3100GS:n, jossa oli 20 MB:n kovalevyllä kaksi käyttöjärjestelmää:
japaninkielinen MS-DOS 3.1 ja englanninkielinen MS-DOS 3.3. Kirjoittimeksi
hankin Toshiban 24-neulaisen matriisikirjoittimen Dual Mode Printer 3. Näin
pääsin käyttämään samalla koneella sekä
japanilaisia että länsimaisia ohjelmia, mm. japanilaista
DynaWord-tekstinkäsittelyohjelmaa, suomenkielistä
Solmis-tietoliikenneohjelmaa sekä englanninkielisiä PC-Tools- ja
MS-Works-ohjelmia. Kuitenkin japanilaisten ohjelmien valikoima oli edelleen
pieni (ohjelmien tulee olla sovitettuja Toshiban DOS:ille) ja skandimerkit
toimivat kömpelösti.
Toshiba
oli seuraavakin valintani vuonna 1992: kannettava DynaBook V486E, jossa oli 20
MHz:n 486-prosessori, 8 Mt keskusmuistia, irrotettava kovalevy (40-340 Mt), käyttöjärjestelmänä
Toshiban kaksikielinen Nichi-Ei DOS 5.0, hiiriliitäntä ja
mustavalkoinen VGA-nestekidenäyttö.
Windows 3.1 - kaksikielinen yleismikro
Vuonna
1993 hankin Suomesta englanninkielisen Windows 3.1:n ja sain sen
toimimaan Toshiban DOS-käyttöjärjestelmän päällä.
Sitten oli vuorossa toinen kovalevy ja Toshiballe sovitettu japaninkielinen
Windows 3.1, joka sekin toimii loistavasti. Bingo!
Nyt
minulla lopultakin oli todellinen kaksikielinen järjestelmä:
kaksi irrotettavaa 250 Mt:n kovalevyä, joista toisessa englanninkielinen ja
toisessa japaninkielinen Windows 3.1. Molemmissa oli kirjoittimena HP LaserJet 4
(muisti 14 Mt), jonka suomenkielinen ajuri (driver) toimi erinomaisesti myös
japanilaisella puolella. Kirjoittimessa ei ollut japanin kielen fontteja, mutta
Windows tulosti ne grafiikkana. Näppämistössä taas ei ollut
skandimerkkejä, mutta niiden syöttö länsimaisessa
Windowsissa ei ollut kovin suuri ongelma: ALT-näppäinyhdistelmät
toimivat.
Ohjelmia
oli tarjolla lähes rajattomasti, koska japaninkielinen Windows 3.1 loi
Japaniinkin ensimmäisen kerran kaikissa PC-mikroissa toimivan yhteisen
pohjan, jolle kaikki ohjelmistotalot halusivat tarjota omia ohjelmiaan. Siten
japaniksi oli tarjolla mm. MS-Word, WordPerfect, AmiPro ja monet muut
amerikkalaiset Windows-suosikit.
MS-DOS/V tai PC-DOS/V - kaksikielinen länsimainen mikro
Tämä
ratkaisu oli (vuonna 1995) yleistettävissä niin, että
tavalliseen länsimaiseen PC-mikroon voidaan asentaa kaksikielinen
japanilainen MS-DOS/V 6.2 tai IBM PC-DOS/V 7.0 ja niiden päälle eri
partitioihin sekä japaninkielinen että länsimainen - esimerkiksi
suomenkielinen - Windows 3.1. Pieni kauneusvirhe on se, että Win 3.1J
tunnistaa vain kaksi koodisivua ja näppäimistöä:
japanilaisen ja amerikkalaisen. Siten suomalaisen tai muun eurooppalaisen näppäimistön
käyttö on hankalaa, koska ne poikkeavat melko paljon jopa
amerikkalaisesta. Jos haluaa käyttää vain japanilaisia Win
3.1-ohjelmia, kannattaa tähän laiteympäristöön hankkia
japanilainen OADG 106-näppäimistö ja unohtaa skandimerkit.
Windows NT - globaali Unicode-merkkivalikoima
Seuraava
käyttöjärjestelmälöytöni vuodelta 1995 oli Windows NT Workstation 3.5JP, joka ratkaisi melko monta ongelmaa: se
tunnisti ja hyväksyi kaikki länsieurooppalaiset koodisivut ja näppäimistöt,
sisälsi valmiit ajurit mm. suurille SCSI-kovalevyille, CD-ROM-asemille
ja monipuoliselle valikoimalle länsimaisia kirjoittimia ja näytönohjaimia.
Se pystyi ajamaan paitsi japanilaisia Win 3.1-ohjelmia, myös tulevia
japaninkielisiä Win NT- ja Win 95-ohjelmia. Merkkivalikoima ei ollut ASCII
eikä japanilainen JIS, vaan globaali Unicode, joka sisälsi
myös esimerkiksi kiinan ja korean kielten merkit. MS-Windows NT for Workstation 3.5 oli
myöhemmin saatavana myös
kiinaksi ja koreaksi.
Oma ratkaisuni vuonna 1995 oli seuraava: Suomesta hankittu Compaq Deskpro XL 575, jossa oli kaksi näppäimistöä (suomalainen, kaiuttimella varustettu Vocalyst ja japanilainen OADG 106), CD-ROM-asema (Toshiba 3501B) ja kaksi 1 Gt:n kovalevyä. Ensimmäisessä kovalevyssä (C) oli Windows NT Workstation 3.5JP ja toisessa (D) Windows NT Workstation 3.51UK. Molemmat käyttöjärjestelmät tunnistivat toisensa ja toistensa tiedostot ja konetta käynnistettäessä saattoi valita, kumpi käyttöjärjestelmä latautuu pohjalle. Kirjoitin oli edelleen HP LaserJet 4, joka nyt toimi entistä vakaammin - käyttöjärjestelmän ja prosessorin ansiosta. Näyttö oli Nokian 17" Multigraph 447X. Myöhemmin päivitin vielä molemmat Windowsit uudempaan versioon (NT Workstation 4.0 UK/JP).
Windows 2000 (vuodesta 2000)
Vuonna 2000 hankin Dell Optiplex GX200:n, jossa on 800 MHz:n Pentium III-prosessori, 256 Mt RDRAM-muistia, kaksi 30 Gt:n kiintolevyä ja kirjoittava CD-ROM-asema. Ensimmäisellä kiintolevyllä oli valmiina englanninkielinen Windows 2000UK ja toiselle asensin japaninkielisen Windows 2000JP:n. Rinnakkaiskäyttö toimi kuten Windows NT:ssä, mutta koska ylläpito oli pitkän päälle hankalaa, jätin uusimman suursiivouksen yhteydessä japaninkielisen käyttöjärjestelmän kokonaan pois. Käyttöjärjestelmäni on nyt (2007) pelkästään englanninkielinen Windows 2000 ja näppäimistö tavallinen suomenkielinen langallinen PC-näppäimistö. Syöttömoodeja (input locales) olen aktivoinut kolme: suomi, japani ja UK-englanti. Siirtyminen niiden välillä toimii mm. ATL+SHIFT- näppäinyhdistelmällä. Ohjelmat ovat pääasiassa englanninkielisiä (mm. MS-Office 2000 Small Business Edition, MS-FrontPage 2003). Kirjoitin on edelleen HP LaserJet 4, mutta monitoriksi vaihtui syksyllä 2003 litteä 17-tuumainen Eizo FlexScan L557. Internet-yhteys on Elisa Internetin ADSL 2M/512KB. Suurin ongelma tässä koneessa on muistin vähyys - tämän koneen harvinaista rambus-muistia ei enää myydä uutena ja käytetyistäkin rambus-muisteista pyydetään tolkuttomia hintoja.
Windows Vista (vuodesta 2007)
Kesäkuussa 2007 hankin uusimman koneeni, HP Pavilion m8046sc:n. Prosessori on AMD Athlon 64X2 4800+, keskusmuistia on 4 Gt (DDR2, 533 MHz), kiintolevyjä 2 x 320 Gt, kirjoittava DVD-asema, muistikorttien lukija, digitv-viritin (DBT) ja runsaasti erilaisia liitäntöjä. Käyttöjärjestelmä on englanninkielinen Windows Vista Home Premium. Toimisto-ohjelmina koneessa on nyt englanninkieliset MS-Office 2007 Standard, MS-Expression Web ja Adobe Photoshop Elements 5.0. Lisäksi hankin tammikuussa 2008 irrotettavan 500 Gt:n kiintolevyn (HP Personal Media Drive) ja MS-Office 2007 Multilanguage Packin, joka sisältää erilaisia työkaluja 37 kielelle, joista otin käyttöön mm. suomen, ruotsin ja japanin oikolukuohjelmat. Englannin kielen oikolukuhan on jo valmiina Office-peruspaketissa. Näyttö on edelleen Eizo FlexScan L557, mutta modeemiksi vaihtui ZyXEL P660 HW-D1 (ADSL 2+). Nettiyhteys on Saunalahden 24M/1M Full Rate. Kahden vuoden käyttökokemusten perusteella Windows Vista ja Office 2007 ovat taas monta askelta koristeellisempaan ja sekavampaan suuntaan, varsinkin selkeisiin Windows 2000:een ja Office 2000:een verrattuina. Liian moni asia toimii lupaa kysymättä automaattisesti ja liian monta opittua hallintatoimintoa on hankala löytää. Vista yrittää ottaa isännän paikan käyttäjältä. Paras uusi ominaisuus on Office 2007:n pdf-muunnin, joka toimii salamannopeasti. Vistan sisäinen hakutoiminto on myös hyvä uutuus.
Suosituksia uuden tietokoneen hankkijalle lokakuussa 2009
Jos aiot hankkia uuden tietokoneen japanin kielen käsittelyä varten, suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:
(1) Japaninkieliselle käyttäjälle: Japanista hankittu, noin 50.000 - 100.000 jeniä maksava kannettava mikrotietokone, esimerkiksi Fujitsu FMV Biblo, Toshiba DynaBook tai Sony Vaio, käyttöjärjestelmänä japaninkielinen Windows 7 tai Windows Vista Home Premium. Tärkeä ominaisuus on mukana tuleva Recovery CD / DVD / Recovery Partition (sarja valmiita tai itse tehtäviä CD- tai DVD-levyjä tai kiintolevyllä oleva palautusosio, joilla ohjelmat voi palauttaa alkuperäiseen kuntoon, kun kone kaipaa suursiivousta tai on virusten takia jumissa). Tärkeätä on myös hankkia heti alkuun riittävästi (ainakin 2 Gt) muistia. Koneen mukana saa yleensä myös japaninkielisen MS-Office-peruspaketin ja japaninkieliset käyttöohjeet. Uusimpia malleja esittelee mm. nettisivusto Nikkei Trendy Net. Elokuuhun 2007 saakka kuukausittain ilmestynyt mainio osto-opaslehti Nikkei Best PC+Digital ilmestyy nykyisin vain satunnaisesti, viimeksi marraskuussa 2007. Sen perusteellisia vertailuja kannattaa ehdottomasti lukea ennen lopullista ostopäätöstä. Hyviä ostospaikkoja löytyy mm. Tokion Akihabarasta, Yurakuchosta, Shinjukusta ja Ikebukurosta sekä isompien kaupunkien keskusrautatieasemien läheltä (Yokohama, Nagoya, Kioto, Osakan Umeda ja Namba, Okayama, Fukuokan Hakata ja Tenjin, Sendai, Sapporo). Nettikauppoja on mm. Yodobashi Cameralla ja Bic Cameralla. Minun kokemusteni perusteella parhaan ja nopeimman palvelun, halvimmat hinnat ja laajimman valikoiman tarjoavat Yodobashin suuret Multimedia-myymälät Tokion Akihabarassa, Osakan Umedassa ja Fukuokan Hakatassa. Hinnoissa Yodobashi Camera ja Bic Camera ovat ällistyttävän lähellä toisiaan, mutta bonuspisteiden prosentit vaihtelevat. Jos on aikaa, kannattaa verrata tuotteita ja niiden hintoja arkipäivinä ja tulla ostoksille viikonloppuna, jolloin hinnat ovat alimmillaan ja asiakaskorteilla (Point Cards) saatavat bonuspisteet korkeimmillaan. Parhaissa menekkituotteissa bonusprosentti voi olla jopa 20. Hyviä ostoksia voi tehdä myös silloin, kun uudet mallit tulevat markkinoille (kolme tai neljä kertaa vuodessa) ja "vanhat" (kolme kuukautta vanhat) mallit myydään todella halvalla pois. Silloin kannattaa verrata myös pienten kauppojen tarjouksia. Katso myös alla oleva kohta (3).
(2) Kaksikieliseen perheeseen tai suomenkieliselle käyttäjälle: noin 500 - 1000 euroa maksava kannettava tai pöytämallinen mikrotietokone, käyttöjärjestelmänä suomen- tai englanninkielinen Windows 7 tai Windows Vista Home Premium. Windows on helppo virittää siten, että sillä voi kirjoittaa, lukea ja tulostaa myös japania (sekä kiinaa ja koreaa). Viritysohjeita saa esim. täältä: MS-IME. Kannattaa ostaa hyvä näyttö ja riittävästi (ainakin 2 Gt) muistia, ei välttämättä kaikkein nopeinta prosessoria. Näppäimistöksi riittää tavallinen suomenkielinen näppäimistö. Japaninkielinen 106-näppäiminen näppäimistö on parempi ratkaisu siinä tapauksessa, että tietokoneella ei kirjoiteta lainkaan suomea. Suurin ero suomalaiseen näppäimistöön verrattuna on muutamien välimerkkien (,.;:-+?/) sijainti ja skandimerkkien (åäö) puuttuminen. Lisäksi japanilaisessa näppäimistössä on muutama erikoisnäppäin japanin kielen sisäänsyöttöä varten sekä jeninäppäin (¥).
(3) Tyylikästä ja helppokäyttöistä tietokonetta etsivälle uusi Apple MacBook Pro, käyttöjärjestelmänä Mac OS X. Hintaa on enemmän kuin Windows-tietokoneilla, mutta koko käyttöjärjestelmä on helppo muuttaa toimivaksi japanin (tai millä tahansa muulla) kielellä, vaikka kone on ostettu Suomesta.
Kaikissa tapauksissa suosittelen Internet-yhteydeksi nopeata laajakaistaa (esimerkiksi Saunalahden ADSL tai HTV:n Welho) ja sen suojaksi ehdottomasti operaattorin tarjoamaa tai itse hankittua virustorjunta- ja palomuuriohjelmaa. Minun suosikkini on F-Secure Internet Security 2010, joka sisältää virustorjunnan, palomuurin, vakoiluohjelmien poiston, roskapostin hallinnan ja lapsilukon. Toinen toimiva paketti on Norton Internet Security 2010. MacBook Pro ei tarvitse virustorjuntaohjelmaa.
Japanin kielen fontit
Japanin kieltä kirjoitetaan tietokoneilla (ja yleensä painotuotteissa) pääasiassa kahdella tekstityypillä, sivellinkirjoitusta muistuttavalla Mincho-fontilla ja tasapaksulla Gothic-fontilla. Molemmista on olemassa tasavälisiä ja suhteutettuja, laihoja ja lihavia variantteja. Otsikoissa, mainoksissa ja lentolehtisissä käytetään monia muitakin fontteja. Esimerkkejä tavallisimmista on tässä pdf-tiedostona. Tiedoston lukemiseen tarvittavan ilmaisen Adobe Readerin voi imuroida esimerkiksi täältä. PC-koneisiin tarjoavat fonttikokoelmia mm. Fujitsu ja Ricoh. Ammattikäytössä tarvittavien fonttien tekijöitä ovat mm. Shaken ja Morisawa.
Päivitetty viimeksi 12.10.2009